torstai 17. marraskuuta 2016

Yllättävä vierailu viinitilalle ja Milano - muodin mekka


Maranellon jälkeen suunnaksi otettiin muodin mekka eli Milano. Matkaan tuli kuitenkin yllättävä mutka, kun päädyimme vierailemaan viinitilalla. Koko matkan ajan oltiin puhuttu, että olisi upeaa päästä vierailemaan viinitilalla ja lopulta pienen selvittämisen jälkeen jossain tienvarsi hotellissa saimme ajo-ohjeet Venturini Baldini nimiselle viinitilalle, jonne oli heidän mukaansa noin 20 minuutin matka, mutta navigaattori sanoi 40 minuuttia. Italialainen aikakäsitys ja auton nopeudet ovat aivan toista luokkaa. Lopulta löysimme sinne melko helposti ja saimme aivan privaatin opastetun kierroksen siitä kuinka erilaisia viinejä ja balsamicoja valmistetaan ja kierros huipentui viinin maisteluun kera juustojen ja makkaran.







Balsamicon valimistusta. Vanhimmat saattaa olla noin 45 vuotta vanhoja.

Lopuksi viinin maistelua.




Tämän jälkeen kello alkoi olla jo niin paljon, että päätimme ajaa moottoritietä pitkin Milanoon saakka, mutta loppumatkasta meitä kohtasikin yllätys, kun tuli aika maksaa tietulli moottoritieltä poistuttaessa. Lasku oli noin 70 euroa, kun aiempina päivinä se on ollut enintään 14 euroa. Hieman järkytti tämä summa. Tietullista selvittyämme löysimme hotellimme Milanosta ja suuntasimme keskustaan.

Duomo





Muodin mekka


Monet sanovat, että Milano ei sykähdytä varsinkaan ensimmäisellä kerralla ja on rujo ja jopa rumakin kaupunki, mutta olen eri mieltä. Ainakin keskusta ja ne alueet, missä me kävimme olivat oikein viihtyisiä ja arkkitehtuurisestikin kauniita. Illalla tuomiokirkko Duomo oli ehtinyt jo mennä kiinni, joten päätimme tulla käymään siellä vielä seuraavana aamuna ennen kuin suuntasimme ostoskeskukseen mm. Primarkille. Ostosreissu sitten päättyi siihen, että seitsemän ihmistä tunkee ostoksiaan matkalaukkuihinsa kauppakeskuksen parkkipaikalla.


Pakko vielä todeta, että Italia oli kyllä upea ja viiden päivän aikana ehtii nähdä yllättävän paljon.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Hiljainen alppikylä ja Maranellon punaiset orit


Pisasta matka jatkui hiihtokeskuksestaan tunnetun Abetonen kautta vuoristoteitä pitkin kohti Ferrarin synnyinsijoja Maranellossa. Syksyllä meno Abetonessa oli hyvin hiljainen ja rauhallinen, mutta laskettelukaudella meno on varmasti aivan toinen.

Vuoristokylässä jossain päin Apenniineja

Abetone

Tänne vois joskus tulla laskettelemaan

Maisemista ei ainakaan voi valittaa

Maranellossa oli lähinnä yksi missio ja se oli Ferrari museo. Maranello on pieni kaupunki Italian keskisessä pohjois-osassa. Erityisen siitä tekee se, että siellä katukuvassa ei voi olla huomaamatta, että nyt ollaan Ferrarin synnyin sijoilla. Hotelliltamme avautui näkymä suoraan suurelle Ferrarin tehtaalle ja tuulitunneleineen ja korkeine aitoineen.

Mun uus auto

Mestareiden kanssa kuvassa

Legendaarinen numero 6 vuodelta 2007

Simulaattori oli niin siisti

Formula auton ratissa on muuten tosi paljon erilaisia nappuloita. Onneks normaalin auton ratissa niitä on vähän vähemmän.

Nopee pysähys siin

Seuraavassa postauksessa matkataan viinitilan kautta muodin mekkaan.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Pisan torni on oikeesti ihan vino


Toisena päivänä runsaan aamupalan jälkeen oli hyvä pakata jälleen laukut autoon ja suunnata renkaat kohti Pisaa ja kaltevaa tornia. Matkalla Genovasta Pisaan pysähdyimme kuitenkin vielä Chiavarin pienessä rantakaupungissa, jossa käveltiin vähän rannalla, otettiin mukaan take away -viinit ja syötiin jäätelöä.

Niin kaunista <3

Italialainen jäätelö on parasta mitä tiedän.

Tää kuva on yks mun suosikkeja koko reissulta

Pikku pikku take away -viinit. Voisko Suomessakii olla tällasii. Ois ihan täydellinen vaikka picnicille.

Meri on vaan aina niin kaunis

Chiavarista jatkettiin sitten Pisaa ja kaltevaa tornia kohden. Pisassa sitten tutusttiin tornin ympäristöön ja vanhaan kaupunkiin.

Pisan vanhakaupunki

Kastekupoli

Pisan kirkko ja taustalla vino torni

Edelleen vino

Näillä paikkeilla joku lintu (veikkan pulua) kakki mun lippikselle :(

Ikkunaluukut <3

Pisan kadut iltavalaistuksessa

Seuraavassa postauksessa on taatusti nopee meno Ferrarin kotikaupungissa Maranellossa.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Genovan kadut ja italialainen patentti


Nyt on aika pyörähtää muutaman postauksen verran Italiassa. Syyslomalla siis piipahdin siellä neljän yön verran neljässä eri kaupungissa. Lennot olivat Finnairin suorat lennot Helsingistä Milanoon. Milanoon emme kuitenkaan sillä kertaa sen pidemmäksi aikaa jääneet vaan suuntasimme ensimmäiseksi yöksi välimeren rannikolle Genovaan.

Matkalla Milanosta Genovaan pysähdyimme aivan sattumanvaraisesti kaupungissa nimeltä Alessandria. Siellä pyörittiin vähän ympyrää, käytiin kahvilla ja löydettiin upea Italialainen patentti.

Alessandria oli tosin...

...noh...hieman hiljainen

Kysyn vaan: mikä olet? Pakkausteipistä ja kuplamuovistanon moneksi, mutta että tähänkin.

Mielenkiintoisten takalasien jälkeen matka jatkui kohti Genovaa, joka on Italian suurin ja välimeren toiseksi suurin satamakaupunki. Rantaviiva on pääosin sataman ja telakoiden käytössä, mutta rannikolta sisämaahan mentäessä eteen avautuu ihastuttavan sokkeloinen vanhakaupunki. Annetaan kuvien kuitenkin kertoa lisää.

Mein hotelli

Tää oli ehkä Kristoffer Kolumbuksen talo, mutta täyttä varmuutta ei ollu. Tää ainaki lupaavasti näyttäis siltä.

Vanhan kaupungin porteilla

Ostoskatua

Nää ikkunaluukut...

...on vaan niin täydellisen kuvauksellisia.

Piazza de Ferrari on Genovan tunnetuimpia nähtävyyksiä

Sympaattinen vihanneskauppa

Pyykit kuivuu siel

Ja vielä vähän lisää ikkunaluukkuja
Seuraavassa postauksessa matka jatkuu Pisaan.