Loïc Nottet - Selfocracy

(Kuva: wiwibloggs.com)

Loïc Nottet nousi ihmisten tietoisuuteen vuonna 2015, kun hän edusti Belgiaa kappaleella "Rhythm inside". Kappale sijoittui Wienissä upeasti neljänneksi. Miehen debyyttialbumia on saatu odotella hetki, mutta on sanomattakin selvää, että nyt odotuksemme on palkittu, kun miehen debyyttialbumi "Selfocracy" on ulkona. Albumi sisältää 12 kappaletta, joista yksi on jo aiemmin suureksi hitiksi noussut "Million Eyes".

Levy alkaa nimikko raidalla "Selfocracy", joka sisältää pelkkää puhumista, mutta siitä huolimatta, tai juuri sen vuoksi levy alkaa mielenkiintoisesti ja saa kuulijan haluamaan seuraavan kappaleen. Kuulija tahtoo tietää mitä seuraavassa kappaleessa tapahtuu. Koko levyn kuunnelleena ensimmäisestä kappaleesta löytyy myös viittauksia albumin päättävään "Mirrors" kappaleeseen.

Levyn toinen raita on nimeltään "Bad Blood" ja se tuo mieleen hyvin vahvasti Loïcin Euroviisukappaleen, joka harmillisesti on jätetty levyltä pois. "Bad Blood" on kuitenkin levyn ehdottomasti parhaita kappaleita. Siinä on vahva sanoma, kunnolla bassoa sekä kiinnostava ääni maailma.

"Team 8" sekä "Dirty", jolla mukana on Lil Trip, ovat hyvää jatkumoa edelliselle kappaleelle ja mukailevat samaa tunnelmaa vahvoine bassoineen. Loïcin ääni pääsee näissä, kuten muissakin, kappaleissa erittäin hyvin oikeuksiinsa.

Levyn viides biisi on jo rauhallisempi jo aiemmin julkaistu "Million Eyes", joka on saannut tähän mennessä yksin Spotifyssa yli 7 miljoonaa kuuntelukertaa. Vaikka tämän kappaleen julkaisusta on vierähtänyt jo tovi, toimii se yhä erittäin hyvin. Tämän kappaleen jälkeen levyllä jatketaan tällä rauhallisemmalla linjalla "Whisperers" kappaleen myötä. Kappale toimii hyvänä pohjustuksena seuraavalla erittäin mielenkiintoiselle, yli 6 ja puoli minuuttia kestävälle "Poison" kappaleelle, jossa mukana on Shogun. Tämän kappaleen aikana tapahtuu paljon, muttei kuitenkaan niin paljoa, että se häiritsisi. Varsinkin kertosäkeen non-sense kohdat tuovat kappaleeseen paljon lisää.

"Cure" jatkaa saman tyylisellä linjalla kuin edellinen kappalekin, mutta ehkä hieman hillitympänä. "Wolves", jossa mukana on Raphaella sekä "Hungry Heart" täydentävät albumia omalla panoksellaan tehden kokonaisuudesta ehjän.

(Kuva: twitter.com)

Albumi loppuu kahteen kappaleeseen, joista ensimmäistä, jälleen pelkästä puheesta ja instrumenteista koostuvaa, kappaletta "Peculiar and Beautiful" voisi kuvailla levyn viimeisen kappaleen "Mirrors" esipuheeksi. Mirrors taasen linkittyy levyn avausraitaan luoden eheän ja hyvin tarkkaan mietityn kokonaisuuden.

Loic Nottetin debyyttialbumi "Selfocracy" on harvinaisen kypsä ja valmis artistin ensimmäiseksi albumiksi. En muista milloin olisin kuullut jotain näin kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa. Upea albumi. Suosittelen tutustumaan ajan kanssa tähän kokonaisuuteen.